Kärkiteemana arvokas vanhuus

Blogi

Kärkiteemana arvokas vanhuus

Suomessa syntyi vuosina 1945-1950 vuosittain keskimäärin noin satatuhatta ihmistä. Vertailun vuoksi kirjoitettakoon, että viime vuonna vastaava luku oli alle viisikymmentätuhatta syntynyttä. Vuonna 1945 syntynyt ihminen täyttää muutaman vuoden päästä 80-vuotta. Mitä vanhemmaksi ihminen käy, sitä enemmän hän tarvitsee erilaisia sote-palveluita. Usein palvelutarve päättyy elämän loppuvaiheessa hoivakotiin, jossa pitkään ikään ehtineet viettävät elämänsä viimeiset hetket.

Niin sanotut "suuret ikäluokat" käyvät yhä vanhemmaksi ja tämä on yksi syy sille, että maassamme on meneillään historiallinen uudistus, jossa sote-palvelut keskitetään suurempien hartioiden voimille. Ikääntymisilmiö korostuu usein pienissä kunnissa, joista nuoriso muuttaa kaupunkeihin opiskelemaan ja perheitä perustamaan. Pienten kuntien kantokyky tilanteessa, jossa veronmaksajat käyvät vähiin ja menot kasvavat palvelutarpeen kasvaessa, ei riitä. Tarvitaan hyvinvointialueita.

Olen toiminut erään suuren sote-yrityksen varapääluottamusmiehenä ja nähnyt hoivatyön todellisuutta niin pienissä kunnissa, kuin suuremmissa kaupungeissakin. Olen aidosti huolissani siitä, kuinka selviämme tulevista vuosista. Pystymmekä tarjoamaan arvokkaan vanhuuden suurille ikäluokille? Arvokas vanhuus on oikeus, josta ei voida loputtomiin tinkiä. Raha ei voi ratkaista kaikkea, vaan meidän on hyväksyttävä vanhusväestön hoivaan liittyvä kustannusten nousu. Sen pohtiminen, kuinka kustannuspaineista selvitään, on muun muassa aluevaltuustojen tehtävä. Haluan olla mukana pohtimassa näitä asioita ja puolustamassa hoiva-alan ammattilaisena arvokasta vanhuutta!


Lisätty 17.11.2021